Share |

Alla tärkeää tietoa luonnon suoloista. Huolehdi kuitenkin päivittäisen suolan määrä kohtuu tasolle jotta ei verenpaineet nouse tai nestettä ala kertyä elimistöön!


MERISUOLATTU VESI

 

Menetelmä

 
Merisuolatun veden juominen on yksinkertainen itsehoitomenetelmä. Aluksi litraan vettä liuotetaan neljäsosa teelusikallinen puhdistamatonta merisuolaa ja juodaan se päivän aikana. Jos tämä merisuolamäärä ei aiheuta puhdistumisoireita, määrä nostetaan myöhemmin puoleen teelusikalliseen ja lopulta maksimiannokseen - yhteen teelusikkaan. Merisuola liukenee veteen noin viidessä minuutissa.

 

Teelusikallinen eli noin 10 grammaa on maksimiannostus, koska munuaisilla on rajallinen kyky suodattaa suolapitoisuutta kehosta. Jos urheilet, voit nostaa annostusta hieman, koska hikoilet jatkuvasti suoloja ihon kautta ulos. Liiallisen suolan määrän kyllä huomaa, koska silloin esim. silmänaluset tai nilkat voivat turvota kehon sitoessa nestettä laimentaakseen suolamäärää. Muita oireita voivat olla alaselän kihelmöinti munuaisten kohdalla tai penikkatauti säärilihaksessa (munuaiset liittyy säärilihaksen läpi kulkevaan munuaismeridiaanilinjaan). Ongelma ratkeaa vähentämällä suolan määrää, juomalla enemmän vettä ja syömällä kasviksia. Kannattaa myös tarkistaa, että juo oikeanlaista merisuolattua vettä.

 

Miksi merisuolattua vettä?

 
Merisuolattua vettä kannattaa juoda, koska siinä on noin 90 mineraalia. Pelkästä hanavedestä nämä mineraalit puuttuvat ja nykyisestä vähäsuolaisesta ruokavaliostakin on hankala saada läheskään kaikkia näitä mineraaleja. Merisuolasta saa esim. magnesiumsuoloja, jonka vuoksi lihaskrampit ovat monella historiaa merisuolatun veden juonnin aloituksen jälkeen. Merisuolasta saa myös kalsiumia, joka on luuston rakennusaine sekä monia muita hivenaineita esim. kaliumia, mangaania, sinkkiä, rikkiä, rautaa ja jodia. pH-arvoa merisuolan liuottaminen veteen nostaa hieman, noin 8 pH:aan.

 

Merisuola on hyvin keskeinen kehon toiminnan kannalta. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että olemme alunperin kaloja, jotka ovat raahautuneet evoluution aikana maanpinnalle. Kehomme merivesikemia ei ole kuitenkaan juuri muuttunut tästä. Veren suolapitoisuus on lähellä valtamerien vesien suolapitoisuutta, joten merisuolattu vesi on hyvin lähellä veriplasmaa (Lindh, 2005). Toisessa maailmansodassa laivastossa merivettä käytettiin suoraan sotilaiden veritiputuksessa, kun veripusseja ei ollut saatavilla.
 
Merisuolan tärkeydestä kertoo moni muukin asia: Kyynelnesteemme on suolaista ja lapsi kasvaa sikiöaikana suolavedessä. Salary-sana (palkka) juontaa juurensa salt-sanasta (suola). Uuteen taloon tuotiin aikoinaan leipää ja suolaa ja ennen suolan vastaanottaminen merkitsi toisen henkilön palveluksessa olemista. Robert Youngin mukaan kehomme on pelkistettynä suolavesipussi, joka länsimaisen ruokavalion myötä muuttuu vesipussiksi ja lopulta pelkäksi pussiksi - tai no enemmänkin jätesäkiksi :-)

 

Tyypillisimmät puhdistumisoireet

 
Kun merisuolattua vettä alkaa juoda, voi kohdata puhdistumisoireita kuten päänsärkyä, huimausta, ripulia tai jatkuvaa väsymystä. Tällöin merisuolan määrä kannattaa puolittaa ja kokeilla juoda pienemmällä annoksella.
 
Pikku hiljaa veren puhdistuessa voi annostusta nostaa ja katsoa, tuleeko puhdistumisoireita. Joillekin tulee himo juoda merisuolattua vettä paljon alkuvaiheessa, mutta he päätyvät lopulta kuitenkin esim. teelusikkaan päivässä täytettyään kroonisen suolapuutoksensa.

 

Minkä tyyppistä merisuolaa?

 
Merisuolaa on monenlaista. Hyvä merisuola on puhdistamatonta ja hienonnettua. Tällaisia tuotemerkkejä ovat esim. Urtekramin puhdistamaton, aurinkokuivattu Atlantin merisuola, Danival, Celtic Sea Salt, Herbamare (yrttimerisuola) tai Real Salt, joita saa useista luontaistuotekaupoista.
 
Jos merisuola on puhdistettua tai siihen on lisätty paakkuuntumisen estoaineita, niin sitä ei kannata käyttää. Tällöin suolasta on poistunut joitakin mineraaleja ja alkuainejakauma on rikkoutunut alkuperäisestä. Ei pidä myöskään erehtyä ostamaan pelkkää mineraalisuolaa, jonka näkee sisältävän vain alle kymmentä mineraalia purkin kyljestä katsomalla.
 
Jos kuitenkaan kaikkia kriteerejä täyttävää merisuolaa ei löydy, voi ostaa tyypillistä kalansuolaukseen käytettävää karkeakiteistä merisuolaa, jota myydään usein kilon pusseissa. Sitä saa lähes jokaisesta kaupasta.

 

Eikö jatkuva suolanjuonti sitten nosta verenpainetta?

 
On todistettu, että kahden alkuaineen ruokasuola, natriumkloridi, nostaa verenpainetta. Tämän tiedon perusteella esimerkiksi jotkut lääkärit kieltävät kaikki suolat korkeasta verenpaineesta kärsiviltä potilailta (ihme kyllä, kun olet riittävän sairas pääset silti sairaalassa suolaliuostiputukseen).
 
Verenpaine ei kuitenkaan nouse noin 90 mineraalin merisuolalla, koska siinä on mukana verenpaineeseen vaikuttavat magnesium- ja kaliumsuolat. Esim. tohtori Jacques De Langre (Seasalt's Hidden Powers, 1987) havaitsi merisuolan normalisoivan verenpaineen, oli verenpaine sitten liian korkea tai liian alhainen. Hän tutki Atlantin aurinkokuivattua merisuolaa 30 vuoden ajan ja havaitsi myös, että merisuola poistaa nestekertymää, voi poistaa ummetusta ja ehkäisee suonenvetoja, lihaskramppeja ja rytmihäiriöitä.
 
Noin parin sadan merisuolatun veden juojan otoksella olen itse havainnut nopeimpien aikuisten tiputtavan korkean verenpaineensa merisuolavedellä noin kahdessa kuukaudessa normaalilukemiin. Samalla myös ylipainoisilla paino tippuu joitakin kiloja. Jos verenpaine saavuttaa normaalilukemat, ei kuitenkaan kannata lopettaa merisuolatun veden juontia, koska todennäköisesti kehosi tarvitsee vielä rutkasti lisää mm. magnesiumsuoloja (ainakin kuivaverianalyysissä magnesiumpuutos on vielä selvästi havaittavissa).
 

Lääketieteeltä on myös mennyt useampi vuosikymmen sen selvittämiseen pitäisikö syödä rasvaa vai hiilihydraatteja eikä yksimielistä vastausta nähtävästi ole saatavissa. Voimme ainakin todeta, että hiilihydraattipitoisten ruokavalioiden lisääntyessä myös lihavuus ja sairaudet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Olemmekohan nyt sitten siirtymässä uuteen aikakauteen, jossa selvitetään, mitkä sairaudet tulevat esiin, kun suola poistetaan ruokavaliosta. Siihen kokeeseen tuskin haluamme osallistua, koska tulokset ovat jo tiedossa: Raamattu varoittaa Toisen Kuningasten kirjan 2. luvun 21. jakeessa, että suolan puute johtaa esim. lapsettomuuteen.

 

Mitä merisuolatun veden juonti aiheuttaa verikuviini?

 
Verikuvista näyttäisi joillakin poistuvan useita profiileja pelkästään juomalla merisuolattua vettä. Näitä ovat esim. kuivan veren hajoamistila ja sukupuolielinten kuormitustila sekä elävässä veressä näkyvät verta sitovat hämähäkinseittimäiset fibriinikudosverkot ja sokeririippuvuutta aiheuttavat sokeria syövät hiivakasvustot. Mielenkiintoinen väite on myös se, että kilpirauhassairauksia ei tunnettu ihmiskunnassa ennen kuin merisuolasta alettiin puhdistaa pois mineraalit, jotta teollisuuden käyttöön saataisiin puhdasta natriumkloridia. Tämän seurauksena myös kaupan hyllyille ilmestyi lopulta puhdistettu ruokasuola, jossa mineraaleja ei ole enää jäljellä.

 

Mitä muuta voin tehdä hyvinvointini eteen?

Jos merisuolatun veden juonti on jo tuttua, kannattaa tutustua lähemmin myös emäksiseen ruokavalioon. Eläinten luontainen ruokavalio on emäksinen ja verianalyysin perusteella sillä voidaan puhdistaa veri normaalitilaansa. Emäksinen ruokavalio koostuu viidestä osa-alueesta, jotka ovat vesi, merisuola, lehtivihreäpitoiset kasvit, kylmäpuristetut kuumentamattomat öljyt ja savi. Hyvinvointia edistää myös kevyt liikunta, jossa on riittävästi kehon paineenvaihteluita tai pomppimista esim. kevyttä lenkkeilyä tai trampoliinihyppelyä. Lisätietoa emäksisestä ruokavaliosta löydät esim. netistä osoitteesta http://www.vapaa.info/ -> Mikkoskopia
 

Lähde: http://www.e-coach.fi/index.php?name=Content&nodeIDX=35