Bodaus Kesä 2011
Jäsenkorjaajan vastaanotolla
Kehon tasapainotekijät kuntoon
Niska-hartiaseudun vaivat voivat korjautua jäsenkorjaajan vastaanotolla. Jäsenkorjaaja tarkastelee koko kehon tasapainotekijöitä. Hoito tapahtuu mobilisoivan liikkeen avulla.
Jäsenkorjaajan apua saatetaan tarvita silloin, kun urheilijan kehon tasapainotekijät eivät ole kunnossa. Helsinkiläinen Antti Torsti on Kalevalainen jäsenkorjaaja ja kohtaa työssään usein urheilevia ihmisiä. Jäsenkorjaaja pyrkii katsomaan aina kokonaisvaltaisesti koko kehon tilan. Jos henkilöllä on ongelmia niska-hartiaseudulla, syy voi löytyä melkein mistä tahansa kehon alueelta. Monet vaivat siirtyvät kehon eri puolilta jaloista ylöspäin ja kertautuvat eri kohdissa kehoa. – Keho huoltaa luontaisesti itse itseään, mutta kuormitusten lisääntyessä epätasapainotila jää usein päälle. Jäsenkorjaaja pyrkii laittamaan tasapainotekijät kuntoon, jotta keho voi palautua tasapainoon, toteaa Antti Torsti.
Positiiviseen oravanpyörään
Kehon tasapainotekijät tarkistetaan tutkimuksella. – Kineettinen ketju lähtee varpaista ja päätyy niskan Atlas-nikamaan. Jäsenkorjaaja tarkistaa kokonaisvaltaisesti kehon asennon, luut, nikamat, pehmytkudoksen ja lihasjännitykset joka puolelta. – Ongelmakohtia voi olla nilkoissa, polvissa, lantiossa, rintarangassa, lavoissa, hartioissa ja niskassa. Tyypillinen tapa hoitaa on painaa tiettyä kohtaa lihaksessa ja samalla mobilisoida sitä liikkeen avulla. Lihasjännitys vapautuu ja lihas päätyy lepomittaansa kun luut ja nikamat ”laitetaan paikoilleen”. – Hoidon jälkeen prosessi jatkuu kehossa parikin viikkoa, mikäli hoitaja on onnistunut saamaan lihakset lempomittaansa ja tasapainotekijät kuntoon. – Näin kehossa alkaa eräänlainen positiivinen oravanpyörä. Jokainen painallus kertoo keholle uuden ja paremman tavan olla tasapainossa, Antti Torsti sanoo.
Rennoksi suostutellen
Toisin kuin moni muu hoitomuoto jäsenkorjaus lähestyy ihmistä hyvin lempeästi. – On jopa niin, että mitä tiukempi lihaksen kireys on, sitä lempeämmin lihaksia ja kudoksia käsitellään. Kovakourainen käsittely saattaa rikkoa kudosta lisää ja jopa laskea suorituskykyä. – Jäsenkorjauksessa lihaksia lähestytään siis vähitellen, hellällä otteella ja rennoksi suostutellen. Silloin saavutetaan paras tulos ja säilytetään treenaamalla saatu voima, Antti Torsti kiteyttää. Kipukohtiin keräytyy usein kuona-aineita. – Liikuntasuorituksessa lihaksiin kertyy helposti maitohappoa. Jos kuonanpoistojärjestelmä ja aineenvaihdunta eivät toimi tarpeeksi tehokkaasti, lihaskalvot voivat tarttua lihakseen kiinni. Sellainen kohta on yleensä kivulias käsitellä. Loukkaantumisista ja ruhjeista voi syntyä myös arpikudosta esimerkiksi olkapäähän. – Arpikudokset ovat siitä kiusallisia, että ne saattavat kiinnittyä hermosäikeeseen ja aiheuttaa kummallisiakin kiputiloja. – Kivut voivat ilmetä ihan toisaalla kuin missä alkuperäinen trauma on. Olkapään arpikudos voi aiheuttaa haamukipuja esimerkiksi käteen ja niskaan.
Kehon huolto häiriintyy
Antti Torsti kertoo, että luilla on pieni toleranssi siinä, missä rajoissa ne keskenään liikkuvat. – Nikamat ja jänteet antavat jonkin verran myöden. Kun liike haastaa nikamia liikaa, syntyy epätasapainotila myös lihaksiin, eivätkä ne pääse enää lepotilaansa. Hermot ja jänteet saattavat olla pinteessä eikä kudosnestekään pääse vapaasti virtaamaan. Kehon oma huolto häiriintyy ja seurauksena voi olla monia vaivoja. – Seurauksena voi olla mm. golfarin kyynärpää, jännetupin tulehdus, rannekanavan ahtauma, hermopinteet ja sormien puutuminen sekä monet muut vaivat.
Vastaliikkeitä
Erityisesti toistuvat, samat liikkeet ruokkivat epätasapainon syntymistä. – Golfaajilla arkinen harmi on golfarin kyynärpää. Golfia pelatessa henkilö toistaa samaa kiertoliikettä usein tunteja peräkkäin. Golfausasento näkyy jopa henkilön tullessa vastaanotolle. – Tällöin toinen olkapää on korkeammalla ja toinen puoli lantiosta suuntautunut eteenpäin. Jääkiekkoilijoilla asento on samantyyppinen, Antti Torsti toteaa. Asentoa voi itse korjata harjoittelemalla vastaliikkeitä. Golffari tai jääkiekkoilija voi lyödä välillä toiseen suuntaan, vaikka vain ilmaan. Sen sijaan voimannostajien keho on usein kauttaaltaan lukossa. – Hyvä vastapaino rankaa punttitreeniä harjoittavalle henkilölle on liikkuvuutta lisäävä jooga. Oli urheilulaji mikä tahansa, venyttelyt suorituksen lopuksi ovat tavattoman tärkeitä, mutta unohtuvat liian monilta.
Itsehoitona lymfahieronta
Antti Torsti suosittelee urheilijalle kevyttä lymfahierontaa, jotta suorituksesta kertyneet kuonat lähtisivät heti liikkeelle. Lymfahierontaa tekevät siihen erikoistuneet ammattilaiset, mutta se onnistuu jossain määrin itsehoitonakin. Lymfaneste on lihaksen ja ihon välissä. – Sinne kerääntyvät myös kuonat, jotka harjoittelun myötä lisääntyvät. Lymfahieronnassa ei siis käsitellä lihaksia, vaan ihonalaista kudosta hyvin kevein sivelyottein. Lymfanesteen ”pääviemäri” on nivustaipeissa. – Siellä olevat imurauhaset kierrättävät lymfanestettä jaloista melkein navan korkeudelle asti. – Hierontaa annetaan siten, että hierottava alue on ensin mahdollisimman lähellä nivusten lymfarauhasia. Sitten hieronta etenee polvia kohti – ja tapahtuu aina imurauhasten suuntaan, Antti Torsti neuvoo.
Imurauhasia kohti
Yläraajoissa pääimurauhaset ovat solisluun ja kaulan välissä sekä kainaloissa. Pienemmät imusolmukkeet sijaitsevat nivelten kohdalla, kuten nilkoissa, polvitaipeissa ja kyynärtaipeissa. Kevythieronta tapahtuu jälleen niitä kohti. – Muutaman minuutin sivelyhieronta suorituksen jälkeen helpottaa kudosnesteen kiertoa ja kuonaaineiden poistumista. Eräässä joogatraditiossa on suositeltu kevythierontaa jopa ennen suihkuun menoa joogan jälkeen. – Tämä johtuu siitä, että hikoilu nostaa rasvaa pintaan, jolloin rasva koituu ihon hyväksi hieronnan myötä. Hikoilun yhteydessä tapahtuva hieronta voi toki tuntua epähygieeniseltä, Antti Torsti toteaa.
Huolla itseäsi
Urheilijan kannattaa siis huoltaa kehoansa mahdollisimman pitkälle myös itse. Liikunnan lisäksi venyttelyt ovat tavattoman tärkeitä. Ne tulisi tehdä aina suorituksen lopuksi. Lihakset voivat myös kylmetä suoritusten välillä. – Näin silloin kun on levätty pitempään. Jos henkilö alkaa tehdä uudelleen samaa suoritusta, kylmentyneet lihakset altistuvat urheiluvammoille helpommin. Lihasrevähtymä saattaa tapahtua juuri tällaisessa tilanteessa. – Eli jos palaa samaan suoritukseen pienen paussin jälkeen, lihas tulisi jälleen lämmittää alkuverryttelyn avulla, Antti Torsti sanoo. Urheilijan on hyvä huolehtia myös riittävästä mineraalien saannista sekä emäksisöinnistä. – Happojen emäksisöinnissä auttavat mineraalit, öljyt ja merisuola sekä esimerkiksi lapinkoivun tuhka. Merisuolaa voi käyttää pieniä määriä myös juomavedessä. Merisuolakääreetkin ovat oiva tapa lisätä rentoutumista.
Teksti ja kuvat: Merja Kiviluoma
Jäsenkorjauksella keho tasapainoon
Antti Torsti (47) on Kalevalainen jäsenkorjaaja. Hän opiskeli jäsenkorjausta mestariparantajien, Irma ja Raimo Kurosen, johdolla. Kiinnostus syntyi alun perin omasta hoitokokemuksesta. – Aloittaessani aikoinani joogan harrastuksen huomasin, että tietyt asanat olivat minulle haastavia eikä kehoni ollut niin tasapainossa kuin olin kuvitellut. – Joku totesi, että joogan avulla voi saavuttaa kehon tasapainon, mutta nopeampi vaihtoehto olisi käydä jäsenkorjaajalla, Antti muistelee.
Antti meni jäsenkorjaajalle ja oli ihmeissään tuloksista. – En olisi voinut arvata miten hyvältä tuntui, kun kaikki kehon osat ”laitettiin paikoilleen”. Tästä ensimmäisestä kerrasta jäi kipinä hoitomuotoa kohtaan. Ajattelin, että olisi todella antoisaa tehdä hoitoa joskus itsekin.
Ammatinharjoittajaksi
Vuotta myöhemmin Antti päätyi Kurosten oppiin työharjoittelujaksolle. Kurosilla oli sellainen elämäntilanne, etteivät he itse voineet tehdä varsinaista äsenkorjausta. – Pääsin hoitamaan heidän asiakkaitaan siten, että he kertoivat miten jäsenkorjauksen hoitotekniikoita sovelletaan asiakkaaseen. – Näin toimin heidän käsinään tehden työtä ohjeiden mukaan. Tästä sain ehdottomasti parhaimman opin, Antti sanoo.
Myöhemmin hän kävi myös Kansanlääkintäseuran kolmivuotisen, kurssimuotoisen koulutusohjelman. Muutaman vuoden työkokemus on vahvistanut Antin uskoa jäsenkorjaukseen. – Kovin usein oma asiakkaani on saanut samanlaisen hämmästyksen kokemuksen kuin itsekin sain. On tietysti niitäkin, jotka eivät apua saa. Ongelman syy saattaa olla silloin muualla kuin kehon tasapainotekijöissä.
Kokonaisvaltaista hoitoa
Antin mielestä hoidon hyötyä lisäävät muutkin tekijät. Akupisteitä tulee käsiteltyä kuin huomaamatta. Kun kehon tasapaino ja kudosnestekierto paranee, sisäelimilläkin on parempi olla. Hoitajan henkinen läsnäolo asiakkaalle ei ole sekään vähäpätöinen asia. Hoitotyö ei ole Antille siis pelkkää tekniikkaa. – Ihminen on kokonaisuus ja parantuminenkin on kokonaisvaltainen tapahtuma. Kohtaamisella on oma osuutensa hoitoprosessissa – samoin energian virtauksella. Nämä eivät siis ole niinkään jäsenkorjauksen periaatteita, vaan omia kokemuksiani, Antti tarkentaa. Kalevalainen jäsenkorjaus on vanhaa kansanperinnettä. Se perustuu koko tukirakenteen kineettisen ketjun tasapainottamiseen mobilisaatiokäsittelyn avulla. Hoito ulottuu jalkapohjista kalloon asti. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että jäsenkorjaus parantaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja, lievittää kipua, parantaa toimintakykyä ja elämän laatua. |