Lehtijuttuja:
Länsi-Savo 10.2.2014
Bodaus 6/2008
Antti Torsti - Auttaa kivuissa ja kolotuksissa!
Soita ja varaa aika 0440 968682
Kvantti-Antin vastaanotolla Jäsenkorjaus korjaa kehon epätasapainon Kalevalainen jäsenkorjaus on perinteinen hoitomuoto yhteistyössä koululääketieteen kanssa. Hoidossa avataan näitä lukkoja ihmisen omia liikeratoja hyödyntämällä. Mobilisoimalla kehoa vaikutetaan mm. lihaksiin, luustoon, sidekudoksiin ja nestekiertoon.
Joka viidennellä suomalaisella on jonkinlainen tuki- ja liikuntaelinsairaus elämänsä aikana. Näitä pyritään hoitamaan ja lääkitsemään monin tavoin. Yksi Kuopion yliopistossakin tutkittu hoitomenetelmä on Kalevalainen jäsenkorjaus. Hoito käsittää kehon liikeratoihin vaikuttavat anatomiset osa-alueet aina jaloista päähän saakka. - Hoidossa vaikutetaan lihaksiin, sidekudoksiin, verenkiertoon, kudosnestekiertoon sekä luustoon, sanoo omaa vastaanottoa pitävä jäsenkorjaaja Antti Torsti Kvantti-Antin toiminimellä Helsingissä. Hän on opiskellut Kalevalaisen jäsenkorjauksen periaatteita ja soveltaa niitä omassa työssään. - Hyvää oppia sain tämän alan parhaimmilta asiantuntijoilta, Raimo Kuroselta ja Irma Kaikkoselta. Kun näkee käytännössä osaavien ihmisten hoitotyötä, siinä oppii parhaiten, Antti sanoo.
Sitkeitä jännitystiloja
Periaate on jäsenkorjauksessakin se, että ihminen on kokonaisuus, jota myös tulee kokonaisuutena hoitaa. Pitkäaikainen lihasjännitys ja kehon epätasapainotila tuntuu ennen pitkää kipuna kehossa. - Joskus kramppitila voi olla niin sitkeä, että sitä ei tunnu saamaan mitenkään laukeamaan, ei edes hieronnalla. Silloin voi olla kyse juuri kehon epätasapainotilasta, jolloin luusto ei ole oikeassa kohdassaan ja siksi lihas jännittää, Antti toteaa. Jos selkäranka on kieroutunut, silloin esimerkiksi lapaluun alla oleva lihas voi olla itsepäinen eikä rentoudu. - Eikä se ei voikaan rentoutua, koska se on virheasennossa eikä sille luontaisessa paikassa. Jotta selkä pysyy ryhdissä, monet lihakset joutuvat jatkuvasti sellaiseen työhön, mihin ne eivät kuulu, Antti selvittää. Jos lihas on krampissa tai kroonisessa jännitystilassa, myös kudosnestekierto on vajaata. Jäsenkorjaus pyrkii palauttamaan myös kudosnestekierron mobilisoimalla lihasta erilaisin tavoin.
Tukirakenteet paikoilleen
Hoidon aluksi Antti pyrkii selvittämään kehon epätasapainon aiheuttajat. - Kehon anatomisen kokonaisuuden muodostavat lihakset, luut, hermotus, imunestekierto ja verenkierto. Lihakset ja luut voivat olla jännityksessä, lukossa tai virheasennossa niin, että koko keho on joutunut epätasapainon tilaan. Hoidossa avataan näitä lukkoja ihmisen omia liikeratoja hyödyntämällä. - Yleisperiaate on se, että jokainen asiakkaalle tehtävä liike pyrkii itsessään vapauttamaan jännityksiä. Saattamalla tukirakenteita paikalleen pyritään löytämään jokaiselle keholle luonnollinen tasapainotila. Kaikille se ei ole juuri samanlainen. Antti havainnollistaa asiaa ottamalla otteen asiakkaastaan. - Tunnustelen käsilläni mistä asiakkaalla kiristää. Sen jälkeen haen liikkeen, mikä venyttää lihasta ja vapauttaa kramppitilan, jolloin keho löytää uuden tasapainon. Menetelmässä asiakas saa samalla lymfahoitoa, hierontaa ja nivelten mobilisointia. Jäsenkorjaus on siis perinnehoito, joka sisältää yhdistelmähoitoja manipulaatiosta hierontaan ja vyöhyketerapiaan. Samalla hoito vaatii vahvaa anatomian hallintaa.
Virheasennot ja lihastasapaino
Se tavallisin vaiva jäsenkorjaajan vastaanotolla on lantion korin virheasento. Virheasento on voinut syntyä esimerkiksi kaatumisesta tai jostain muusta traumasta. - Toinen puoli lantion korista on silloin siirtynyt ylöspäin tai kiertynyt toiselle puolelle kehoa. Tämä synnyttää kehossa ketjureaktion. Jalka nousee lantion korin mukana ylös ja vetää kävellessä selkärangan vinoon, mistä seuraa skolioosi. Kun tällaisessa asennossa sitten kävelee vuosikymmenen, ongelma tulee vastaan ennen pitkää polvien ja lonkan kulumina ja monenlaisina kipuina ja särkyinä, Antti sanoo. Moni asiakas onkin muistanut vasta hoitopöydällä kaatuneensa – jo joskus lapsuudessa.
Tyypillisesti jäsenkorjaajan vastaanotolla tarkistetaan jalan pituuserot selin makuulla. - Jalkojen pituuserot liittyvät juuri lantionkorin virheasentoon. Vain 5 % niillä, joilla on todettu jalkojen mittaero, vika on anatominen. Valtaosa mittaerosta siis johtuu juuri lihasepätasapainosta, jolloin jalkojen luut lähtevät eri korkeudelta ja tästä aiheutuu virheasento. Polven ongelmatkin saattavat liittyä virheasentoihin. - Jos sääriluu on hieman kiertynyt, polvinivel ei ole täysin tasapainossa. Nilkkaankin on voinut muodostua virheasentoja ja näin jalasta on tullut pidempi. Syntyy siis jännitetila, mikä kulkee nivelissä ja pehmytkudoksissa kineettisen ketjun myötä varpaista päähän. Valtaosaa asiakkaista, joilla on jalkojen pituuseroja, pystytään jäsenkorjauksella auttamaan, Antti vakuuttaa.
Köyryssä kaiken ikää?
Virheasennot syntyvät myös yksipuolisista työasennoista mm. toimistotyössä tai koulun penkeillä. - Olin hiljattain käymässä koululuokassa ja totesin, että yksi paristakymmenestä oppilaasta istui vähän aikaa suorassa. Loput olivat köyryssä pulpetteihin nojaillen. - Kouluissa oppilaat eivät malta istua suorassa eikä heille välttämättä edes opeteta kiinnittämään huomiota istumisasentoon. Lapsuudesta ja nuoruudesta juontaa tapa istua selkä köyryssä ja siitä sitten aikuisiässä maksaa, Antti toteaa. Anatomian oppiminen on keskeinen osa jäsenkorjaajan koulutusta, mutta tietoisuutta omasta kehosta Antti soisi opetettavan koululaisille sekä terveydenhuollon ammattilaisille. - Minun mielestäni jäsenkorjaus tulisi kuulua jopa kouluterveydenhoitoon. Silloin tulisi tarkistettua ja korjattua kehon tasapainotekijöitä. Kouluterveydenhoitajilla voisi olla muutaman viikonlopun mittainen koulutus edes virheasentojen havaitsemiseen. - Näin terveydenhoidon ammattilaiset osaisivat jäljittää tarpeeksi varhain näitä virheasentoja ja kenties auttaa nuoria ennalta ehkäisemään tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Kyseessä ei ole mikään maaginen erityistaito. Tämä on vain anatomian tiedon siirtämistä käytännön tasolle, Antti sanoo.
Urheilijan kehon haasteet
Antin vastaanotolla käy myös aktiivisesti liikkuvia ihmisiä. - Urheilija haluaa saada kehostaan irti parhaan mahdollisen tehon. Luonnollisessa asennossa tämä onnistuu parhaiten. Luuranko kantaa ja se on sitä varten, ettei lihasten tarvitsisi kuormittua epätasapaino-asennoissa. - Jos virheasento on olemassa, pelkkä istuminen vaatii lihastyötä. Tämä on tietysti pois myös urheilusuorituksesta, Antti sanoo. Jos tekee harjoituksia riittävän tasapuolisesti ja kuuntelee omaa kehoaan, myös lihastasapaino on kunnossa. Lihastasapainoa voi hallita mm. pitkäkestoisten venytysten kautta. - Tapaturmat ovat yksi urheilijan haasteista. Kaatumiset ja revähdykset on syytä hoitaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta niistä ei synny vajaaseen liikkuvuuteen johtavia ongelmia. Revähdyksiä hoidetaan kuitenkin vasta sitten kun ne kestävät käsittelyä. - Jos revähdys on paha, sitä on hyvä hoitaa kylmällä. Jäsenkorjauksessa revähdyksen hoitoon voi käyttää sitten mm. merisuolakäärettä. Suola kerää nesteitä itseensä turvotusta helpottaen ja näin parantuminen nopeutuu. Sitten kun urheilijan revähdys ei ole enää kosketusarka, sitä voidaan hoitaa jäsenkorjauksella, sanoo Kvantti-Antti. Hänet tavoittaa numerosta 0440 968682 Teksti ja kuvat: Merja Kiviluoma
Perinnettä ja tutkimusta
Kalevalainen jäsenkorjaushoito on perinteinen suomalainen tuki- ja liikuntaelinvaivojen käsin tapahtuva hoito. Hoidossa tasapainotetaan mobilisaatio-käsittelyn avulla hoitoa tarvitsevan koko tukirakenteen kineettinen ketju aina jalkapohjista kallonrajaan saakka. Perinteen tuoman kokemuksen kautta voidaan lukea lihastasapainoista sekä hermoheijasteita ongelmien aiheuttajat, jolloin ei päädytä hoitamaan pelkästään oiretta, vaan voidaan todeta ja hoitaa myös itse ongelman aiheuttajat. Kalevalaisella jäsenkorjauksella on saatu erittäin hyviä hoitotuloksia seuraavilla osa-alueilla:alaraajojen virheasennoissa ja kiputiloissa, alaselän kiputiloissa, kieroselkäisyyden eli skolioosin hoidossa, rintarangan ja yläselän kiputiloissa, hartia- ja niskajännitysvaivoissa, yläraajojen kiputiloissa sekä pään alueen vaivoissa. Kysymyksessä on vanhin, tehokkain ja tälläkin hetkellä elinvoimainen mestariparantajain, mestarien sekä Kalevalaisten jäsenkorjaajien käyttämä hoitoperinne. Hoitoa kuvaavia vanhimpia väitöskirjoja on Gabriel Maxeniuksen vuonna 1733 tekemä väitöskirja, joka löytyy Kuopion yliopistosta. Elias Lönnrot on kerännyt laajemmin tietoa kansanparannusperinteestä 1830 -luvulla. Mielenkiintoista Lönnrotin kirjoittamassa tallenteissa, kuten Kalevalassa, on siinä oleva runomitta. Runomittaan puettuna opit voitiin helpommin siirtää sukupolvilta toisille. Myöhemmin menetelmiä on tallentanut Kaustisella lääkäri Antti Hernesniemi. Hänellä on ollut mahdollisuus seurata ja tallentaa myös parantaja Iina Känsälän työskentelymenetelmiä. Hernesniemi toimi vastaavana lääkärinä hoitolaitos Viisloopissa tutkien samalla myös mestariparantajien Olavi Mäkelän ja Pentti Penttilän asiakashoitoja moniongelmaisissa tuki- ja liikuntaelinasiakkaiden hoidoissa.Näyttönsä osaamisestaan mestariparantajat Olavi Mäkelä ja Pentti Penttilä antoivat Kuopion yliopistolla vuonna 1997 pilot-tutkimuksessa. Tutkimuspotilaista useimmat olivat moniongelmaisia selkäkipupotilaita ja käyneet läpi kaikki koululääketieteen tarjoamat hoidot, osa potilaista oli ollut myös leikkauksissa. Kalevalainen jäsenkorjaus oli paras hoitomuoto, joka todennettiin sähköisin kipukynnysmittauksin ja potilastuntemuksin. Hoitovaikutusten seuranta kesti puoli vuotta.Lähde ja lisätietoja: kansanlaakintaseura.fi.
Antti Torsti - Auttaa kivuissa ja kolotuksissa!
- yleensä jopa yksi hoitokerta riittää - Tervetuloa!
Soita ja varaa aika 0440 968682
tai lähetä viesti
|